Kategoria: Mediatekstikori

(arvostelu romaanista Valkea kuin lumi)

Kirja luottamuksesta, petoksesta, rajojen ylittämisestä ja sukulaissotkuista Prahassa ennestään tutun Lumikin matkassa. Lukemani romaani on Salla Simukan käsialaa Valkea kin lumi Lumikki-trilogiasta. Kirja on julkaistu v. 2013.

Lumikki on matkannut Prahaan karkoittamaan muistot viime talvesta. Hän törmää sattumalta tyttöön, Zelenkaan, joka vakuuttaa olevansa Lumikin sisko. Tästä alkaa tapahtumien sarja täynnä kiperiä pulmatilanteita ja vauhdikkaita takaa-ajoja.

Lumikin ja Zelenkan suhde on kummallisuuksia täynnä. Lumikille aivan vieraassa kaupungissa ventovieras tyttö kertoo uskovansa oleva Lumikin kateissa ollut sisko. Koko suhde alkaa rakentua näin huteralle pohjalle. Yllätyin, kuinka näin sattumanvaraisista lähtökohdista heille kehkeytyy niinkin luottamuksellinen, sekä toisistaan huolehtivainen suhde. Utopistisyyttä lisää se, että Zelenka kuuluu pieneen uskonnolliseen lahkoon nimeltä Valkea perhe. Suhde muodostuu hitaasti, mutta sitä on mielenkiintoista seurata.

Kirjassa pidin erityisesti Lumikin luonteen muutoksista kirjan ankarien tapahtumien johdosta. Tarinassa näkyy selvä edistys Lumikin tavassa kohdata uusia ihmisiä. Hän alkaa päästä hiljalleen lapsuutensa arpien kahleista irti. Tässä trilogian osassa Lumikilta löytyy enemmän rohkeutta ottaa kantaa itseään koskeviin asioihin. Lumikki ei enää alistu, hänen tahtonsa voimistuu silmissä. Kaikkiaan Lumikki vaikuttaa vahvemmalta ja voimakkaammalta henkilöltä, kuin ensimmäisessä osassa Punainen kuin veri.

Tekstin juonessa on yllätyksekseni melko paljon epäuskottavia käänteitä. Trilogian ensimmäisessä osassa mahdottomaltakin tuntuvat asiat sulautuvat kirjaan järkevästi, mutta tässä osassa on liikaa yhteensattumia. Ei ole kovin todennäköistä, että teini-ikäinen tyttö joutuu kerta toisensa jälkeen sattumalta hengenvaarallisiin tilanteisiin. Lumikin havainnointikyky vaikuttaa melkein yliluonnollisen hyvältä ja palkkamurhaaja paikantaa hänet aina helposti turisteja virtaavasta kaupungista.

Päällimmäinen mietteeni kirjasta on, ettei tarinassa päästy puusta pidemmälle. Toki saimme tutustua Lumikkiin vielä paremmin, mutta petyin niin vakuuttavalta tuntuvaan ideaan Lumikin siskosta, sekä perheen salaisuuden paljastumisesta. Kirja vaikutti omalta erilliseltä tarinaltaan, eikä se tuntunut liittyvän mitenkään mihinkään. Tämä latasi kovat odotukset sarjan viimeiselle osalle, Musta kuin eebenpuu.

Huumepäällikkö Boris Skolovin ja huumepoliisi Terho Väisäsen yhteistyön järkyttävät kulissit paljastuivat. Kolme miestä saivat pitkän tuomion vankilaan.

Poliisi pidätti Tammikuussa kolme miestä epäiltynä huumeiden välittämisestä, murhasta sekä poliisin tietojen vuotamisesta. Terho Väisänen, arvostettu poliisi Tampereelta on jo vuosia vuotanut tietoja huumebisneksen pääjehulle Boris Skoloville ja saanut vastineeksi rahaa sekä tietoja eri rikoksista.

Väisänen on vuotanut tietoja huumekauppiaille siitä, milloin ja missä poliisi tekisi seuraavan ratsiansa, ketkä diilerit vasikoivat heille, mitkä rekat aiottiin pysäyttää rajalla ja minkälaisia kampanjoita huumeiden salakuljetuksen kitkemiseksi oli suunnitteilla.

Boris Skolov puolestaan on kertonut vihjeitä kamakätköistä ja ilmiantoja pikkurikollisista, joista Skolov on syystä tai toisesta halunnut eroon. Terho on vuosien aikana ratkaissut hävyttömän monta juttua juurikin Boris Skolovin avulla.

Terho kommentoi tapausta: ”Tiesin, että se oli väärin, mutta ajattelin, että molemmat osapuolet saivat siitä paljon hyvää. Halusin ennen kaikkea saada telkien taakse vaarallisimmat diilaajat, jotka myivät epäpuhtaita sekoituksia ja suoranaisia myrkkyjä aitojen aineiden sijaan aiheuttaen näin suuren määrän kuolemantapauksia.”

Molemmat Skolov, että Väisänen saavat pitkät tuomiot vankilaan. Boris Skolov sai tuomion myös Terhon naisystävän Natalia Smirnovan murhasta, joka tapahtui kuukautta aiemmin yhteistyön paljastumisesta. Myös Skolovin virolainen apuri Linnart Kask on tuomittu vankilaan.

Tampereen poliisivoimille uutinen tuli yhtä isona järkytyksenä, kuin muillekin. Poliisivoimat halusivat putsata pöydän mahdollisimman nopeasti ja jutun käsittely tapahtui vauhdilla.

Aino Posti, 2.2.2013

Aamulehti

(uutinen romaanista Punainen kuin veri)

Uutisen anaysointi: Uutiseeni sisältyy paljon uutiskriteereitä. Uutinen on erittäin järkyttävä ja merkittävä Tampereen alueella. Se pistää suurimman osan Tamperelaisista kyseenalaistamaan poliisien luotettavuutta. Uutinen on erittäin yllättävä, mitään tällaista ei ole ennen paljastunut Tampereen alueella. Uutisesta tekee uutisen arvoisen sen ajankohtaisuus, ja mittaluokka. Asia on vakava ja siitä on syytä kertoa isosti. Juttu auttaa paikallisia tamperelaisia avartamaan katsettaan. Paikalliset eivät välttämättä ajattele enää niin skeptisesti, ettei Tampereella voisi olla mitään hämärää bisnestä liikkeellä.